ELÄMÄ YLLÄTTÄÄ

tammikuuta 07, 2017
Olen aina uskonut siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Jokainen asia tapahtuu syystä ja joku päivä sen ymmärtää. Monen asian kohdalla niin on käynytkin, mutta vielä on asioita, joiden tarkoitusta en ole ymmärtänyt, ja on vaikea uskoa, että niille olisi oikeasti tarkoitus. Asioilla on tapana järjestyä, ja ne ovatkin aina tavalla tai toisella järjestyneet. Silti siihen uskominen on välillä vaikeaa. Varsinkin niiden suurien asioiden kohdalla, luottaminen tulevaisuuteen on vaikeaa. Kumpa järki ja tunteet kulkisivat käsikädessä useammin. Monta turhaa stressiä ja ahdistusta olisi vältetty sillä. Nekin asiat ovat järjestyneet lopulta.



Uusi vuosi mielletään aina uutena alkuna. Ja monelle se onkin uusi alku. Ihmiset vaihtavat työpaikkoja, koteja ja ihmissuhteetkin muuttuvat. Vaikka asiat ovatkin aina järjestyneet, uusi tuntematon pelottaa, tai ainakin jännittää. Pelko herättää ajatuksia siitä, että entä jos tämä ei onnistukkaan, miten sitten pärjään. Välillä tehdään hyviä päätöksiä ja välillä huonompia, mutta silti asiat ovat aina tavalla tai toisella järjestyneet. Voi olla, ettei uusi juttu lopulta toimikkaan tai vastaa sitä mitä olit kuvitellut, mutta silläkin on tarkoituksensa. Jos ei mitään muuta, niin ainakin opit, että mikä ei tee sinua onnelliseksi tai vie kohti päämääriäsi.

Olen monta kertaa langennut siihen, että suunnittelen elämää liian tarkkaan. Eikä koskaan suunnitelmat ole menneet niinkuin olen ne omassa päässäni suunnitellut. Elämä on yllättänyt, ja se kai elämässä on parasta, vaikkei se siltä juuri sillä hetkellä tunnukaan. Loppujen lopuksi olisi todella tylsää, jos aina tietäisi miten asiat tulevat menemään. Kuitenkaan se, ettei suunnitelmat ole koskaan menneet niinkuin olen suunnitellut, ei tarkoita sitä, että tavoitteeni olisi jääneet saavuttamatta. Olen vain saavuttanut ne eri tavalla kuin mitä olin suunnitellut.




Tammikuu on itselleni taas yhden uuden muutoksen alku. Vaikka opiskelu ruotsinkielellä antoi paljon, ja kielitaitoni on parantunut huimasti (vaikkei se vieläkään mitenkään erinomainen ole), elämä ei mennytkään niin kuin olin suunnitellut ja sen vuoksi suunnitelmaa oli muutettava. Opiskelut jatkuvatkin nyt ihan suomenkielisessä koulutusohjelmassa uudessa koulussa. Ehkä tämän tarkoituksena on se, että pääsen nopeammin tekemään käytännössä unelmaani. Mutta sekin voi mennä toisella tavalla. Ikinä ei voi tietää mitä nurkan takana on. Siellä voi olla jotain epämiellyttävää, mutta siellä voi olla myös jotain niin mahtavaa, ettei sellaista olisi edes osannut kuvitella.

Silloin kun elämä antaa niitä sitruunoita, pitäisi yrittää nauttia niistä pienistäkin asioista elämässä, jotka tekevät onnelliseksi. Olen viime päivät taas ihaillut lumen kauneutta ja talven ihmellisyyttä, ja ollut lähes hämilläni siitä, miten jokin niin pieni, mutta samaan aikaan suuri asia, voi tehdä minut niin onnelliseksi. Eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun näen lunta. Mutta silti se saa minut lumoutumaan.


Onko teillä tapana suunnitella liikaa elämää?  

Ei kommentteja:

Sisällön tarjoaa Blogger.