sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

TÄMÄN PÄIVÄN KEHYSTRENDIT MENNEILTÄ VUOSIKYMMENILTÄ

Muotitrendit kiertävät vuodesta toiseen, milloin muodissa on 70-luvun tyyliin sopivat leveälahkeiset housut tai 80-90-lukujen olkatopatut collegepaidat. Vanhoihin trendeihin tuodaan vaan jotain sitä hetkeä ja aikakautta kuvastavaa yksityiskohtaa.  Inspiration Dayssa pääsin yhteistyössä Instrumentariumin kanssa tutustumaan heidän tämän hetken silmälasi- ja aurinkolasitrendeihin.


Yksi Instrun aikaa seuraavista merkeistä on Heritage. Heritage on italialainen kehys- ja aurinkolasibrändi, joka edustaa ajatonta tyylikkyyttä. Brändin perustana on aito käsityötaito, ainutlaatuiset yksityiskohdat sekä tekninen viimeistely. Spectacles of time –mallisto on hakenut inspiraationsa menneiltä vuosikymmeniltä. Mallisto on upea yhdistelmä nostalgiaa ja modernia muotokieltä. Malliston kehykset ja aurinkolasit on valmistettu kiiltävästä asetaatista ja sen kuviot jäljittelevät luonnon kauneimpia ja puhtaimpia elementtejä. Spectacles of time malliston kehykset ja aurinkolasit on kaikki valmistettu Italiassa kuuluisalla Mazzuchellin tehtaalla.

No mitä mieltä minä olin näistä malleista? Rehellisesti sanottuna, mitkään näistä kehyksistä eivät oikein näyttäneet minun päässä omannäköisiltäni. Kuitenkin jos mietin tällä hetkellä käytössäni olevia lempiaurinkolasejani, on niissä hyvin paljon samaa muotokieltä kuin näissäkin. Tyyli vain on hyvin erilainen. Eli tosin sanoen kyse miksi ne ei näyttänyt omalta, ei johtunut mallista. Oma tyylini on urheilullisempi ja liian naiselliset kehykset (minun mielestä liian naiselliset, toiselle ne voi olla jopa maskuliiniset; mielipideasia) eivät vain toimi minulla. Olen muutamat ns. tyylikkäämmät aurinkolasit ostanut, mutta tuolla ne kaapissa ovat käyttämättöminä.  Toisaalta, jos vaikka olisin saanut näihin kehyksiin yhdistettyä punertavat tai pinkit peililasit, olisi ne heti olleet heti muy bueno.

Se, että kehykset näyttävät hyvältä ei yksistään riitä, vaan niiden pitää myös tuntua omilta. Sellaisilta, jotka ovat osa sinua, eikä sinun tarvitse muuttua osaksi niitä. Kaikessa esteettisessä mielestäni pitää olla jotain särmää. Oli se sitten nahkatakin kanssa pitsipaita, modernissa sisustuksessa antiikkinen nahkasohva tai klassisissa kehyksissä modernit linssit. Monesti olen aurinkolaseja ostaessani suoraan vaan kävellyt sinne aurinkolasihyllyjen luokse, ja tuskaillut, kun sieltä ei omalta tuntuvaa mallia löydy. Kunnes viime kerralla löysin täydelliset kehykset silmälasipuolelta, joihin sai myös aurinkolasilinssit (saa myös ilman vahvuuksia) ja kokonaan uudet mahdollisuudet aukesivat.



Millaiset lasit olisivat juuri sinun tyyliset? 
Olisiko ne enemmän klassisemmat vai kenties sporttiset?

*Postaus on toteutettu yhteistyössä Instrumentariumin kanssa. 

lauantai 29. huhtikuuta 2017

ÄLYTTÖMÄT YHTEISTYÖTARJOUKSET

Bloggaus on minulle enemmän harrastus kuin työ, enkä blogista saatavilla tuloilla tulisi toimeen. Silti myös minun bloggaustyöllä on arvo. Pinkit Korkokengät Maiju kirjoitti täällä älyttömistä yhteistöistä, joita bloggaajille ehdotetaan, ja valitettavasti itsekin olen törmännyt älyttömiin ehdotuksiin. Ja näistä on ollut monen muunkin bloggaajan blogissa juttua. Joskus olen kirjoittanut postauksen pelkästään tuotetta vastaan, mutta yleensä tämä tilanne on ollut sellainen, että olen oikeasti halunnut tuotteen ja olisin voinut siitä kirjoittaa, vaikka olisin käynyt sen itse omalla rahalla ostamassa. Siihen perustuen olen saanut yhteistyöehdotuksia, joiden älyttömyyttä on perusteltu sillä, että kun olen jostain muustakin tuotteesta tai palvelusta kirjoittanut lähes ilmaiseksi. (Olen myös kirjoittanut tuotteista ilmaiseksi tai oikeastaan maksanut siitä, että olen voinut kirjoittaa, hankkimalla tuotteen omalla rahalla.)


Kerran sain eräältä suhteellisen pieneltä kosmetiikkayritykseltä yhteistyötarjouksen, jossa minun olisi pitänyt omalla rahalla ostaa heidän 300 euron arvoinen kosmetiikkasetti, ja sen jälkeen olisin saanut postata siitä blogiini. Palkkioni olisi siis ollut oikeus postata ja mainostaa heidän tuotettaan, edes tuotteita en olisi saanut ilmaiseksi, puhumattakaan rahallisesta korvauksesta. Ymmärrän, ettei pienillä yrityksillä ole samanlaisia resursseja kuin suurilla monikansallisilla yrityksillä, mutta jotain järkeä sentään noihin yhteistyötarjouksiin.

Paljon myös viime aikoina on yleistyneet yhteistyöt, joissa voit voittaa jotain. Yleensä palkintojakin on vain yksi ja bloggaajia kymmeniä, jopa satoja. Siinä jos ruvetaan laskemaan prosentuaalista mahdollisuutta saada ehkä jotain korvausta, lopputulos ei ole motivoiva. Tällaisia yhteistöitä ovat tarjonneet monet isot, jopa kansainväliset yritykset. Postausta varten saatat joutua valmistamaan jotain (ja ehkä ostamaan jotain lisäksi, jotta valmistus onnistuu), kuvaamaan sen ja sitten vielä kirjoittamaan postauksen. Kenties vielä jakamiseen ja somettamiseen menee aikaa. Ja tästä kaikesta palkkiona on pieni prosentuaalinen mahdollisuus voittaa jotain. En tiedä, miettivätkö nämä yritykset sitä, millaisen kuvan he antavat itsestään bloggaajille, mutta itselleni ainakin näistä yrityksistä jää todella hyväksikäyttäjä mielikuva. Enkä todellakaan jo ihan periaatteesta postaa heidän tuotteistaan.

Eilen tavattiin bloggaajien kesken, ja puhuttiin siitä, kun yrityksen x kanssa on jo keskusteltu yhteistyöstä, mutta yhtäkkiä yhteydenpito loppuu ilman mitään selityksiä. Ymmärrän, että resurssit (varsinkin juuri pienten yritysten kohdalla) voivat muuttua tai jostain muusta syystä yhteistyötä ei voidakaan toteuttaa, mutta hyvä yritys hoitaisi senkin asian loppuun asti ilmoittamalla asiasta, eikä vain jättäisi vastaamatta viesteihin. Tämäkin antaa yrityksestä tietynlaisen kuvan, eikä jatkossa välttämättä ole edes kysymys yhteistyön tekemisestä, vaan siitä haluatko käyttää ko. yrityksen tuotteita tai palveluita omallakaan rahalla. Joskus aloittaessani palvelualalla kerrottiin minulle, että hyvästä palvelusta kerrotaan kolmelle ihmiselle ja huonosta palvelusta kymmenelle ihmiselle. Vaikka kyse ei näissä tapauksissa olekaan palvelun ostamisesta, voi saman ajatuksen siirtää myös siihen miten itse kertoo kyseisestä yrityksestä eteenpäin.




Älyttömien yhteistöiden lisäksi minulla on ollut myös hyviä ja erittäin hyviä yhteistöitä, joista en välttämättä ole saanut suoraan rahaa, vaan palkkio on ollut kyseinen tuote tai palvelu. Mutta järki käteen näissä yhteistyötarjouksissa. 

torstai 27. huhtikuuta 2017

TERVEELLINEN PRESSIPÄIVÄ







Edellisessä postauksessa kirjoitinkin, että olen nyt yrittänyt vähentää, tai oikeastaan lopettaa, syönnin.  (Siis lisätyn sokerin, muuten ei paljon mitään pystyisi syömään.) Ja samalla kerroin, miten vaikea se välillä on, kun kaikkialla on tarjolla herkkuja. Mutta arvatkaapa mitä, Republicin pressipäivässä oli tarjolla vain sokerittomia herkkuja!! Terveellistä kasvisruokaa ja sokeritonta raakakakkua. Kyllä voi pienestä ihminen tulla onnelliseksi.

Toinen enemmän ehkä materialistinen onnen aihe oli Sigg:n juomapullo, johon vihdoinkin oli tullut minun mielestä täydellinen väri. Aikaisempi pinkki oli minun makuun vähän liian pinkki, mutta nyt tämä uusi violetinpunainen väri oli täydellinen. Enää ei tarvitse kuljettaa muovipulloja mukana. (Tai no saan sen vähän perästä, sillä juuri sitä väriä ei silloin ollut.)

Kolmas innostukseni aihe oli Fastin uudet Natural -proteiinijauheet. Ne on valmistettu kokonaan luonnollisesta herasta, joka tulee Kuusamosta. Proteiinijauheet on maustettu Cocovin raakajauheilla (suklaa, lakritsi ja banaani), sekä Proteiini+Jaksaminen -jauheessa on vielä mukana pakastekuivattua kookosvettä, joka palauttaa treenissä hikoilutuja mineraaleja takaisin. Mukaan lähti banaaninmakuista jauhetta, ja kerron miltä maistuu, kunhan pääsen kunnolla testaamaan.






p.s. En maistellut tarjolla olleita viinejä, vaan ”tyydyin” ihanan pehmeään vadelma-lakritsismoothien, josta jäi hyvä maku ja olo.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

"EI ELÄMÄSSÄ SAA OLLA LIIKAA RAJOITUKSIA"

Elämässäni on tällä hetkellä monta asiaa, jotka tekevät minut onnelliseksi. Samaan aikaan nämä asiat kuitenkin stressaavat. Aamulla kirjoittaessani kaikkien koulutehtävien deadlinejä jo muutenkin täyteen kalenteriin, iski pieni ahdistus. Tykkään kyllä todella paljon opiskeluistani, mutta siitä huolimatta tentit ja tehtävien palautuspäivämäärät luovat painetta. Lisäksi opinnot jatkuvat kesällä viikon pidemmälle kuin olin katsonut, ja se voi aiheuttaa pieniä (tai aika suuria) aikatauluongelmia. Kaiken keskellä yritän uskoa, että asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä.



Omat elämäntavatkaan eivät ole kaiken tämän pyörityksen keskellä olleet sitä mitä toivoisin ja haluaisin niiden olevan. Ruokailut ovat olleet vähän niin ja näin, eikä liikuntaakaan ole ollut sellaista mitä sen toivoisin olevan. Hyötyliikuntaahan minulle tulee aika paljon, mutta se ei kasvata lihasta, tai edes pahemmin ylläpidä sitä. Kaikki tämä näkyy plösähtäneenä ulkomuotona, joka on oikeasti ruvennut ahdistamaan. Tähän tietysti on ”helppo” ratkaisu; syödä paremmin ja käydä puntillakin vähän useammin. Mutta kun katselen kalenteria, kauhistuttaa ajatus, että mihin väliin vielä sovitan treenit. Tiedän, kuitenkin samaan aikaan jo ihan aikaisemmasta kokemuksesta, että ruokavalion parantaminen ja liikunta lisäävät energiaa, jolloin kaikesta kalenteriin merkatustakin on helpompi selviytyä.


Elämäntapojen muuttaminen takaisin terveelliseksi sekään ei ole helppoa. Sokeria on mennyt aika reippaasti ja nyt elimistö huutaa koko ajan sokeria. Joudun paljon keskittymään siihen, ettei kaupassa ihan tavasta vaan Pätkis tai lakupötkö (tai suklaalevy) tipahda ostoskoriin. Oman vaikeutensa tähän tuo vielä seura, jolla sokeri ei ole ongelma. Ei ole helppoa kieltäytyä suklaakakkupalasta, kun toinen onnellisena herkuttelee sillä. Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia on, joissa tarjolla on niin herkkuja kuin alkoholiakin. Usein kuulee sanottavan, että eihän nyt yksi lasi kuohuvaa haittaa, mutta kun niitä laseja tulee kaikkien juttujen jälkeen useampi viikkoon, tulee se ongelmaksi terveellisen ruokavalion palauttamisen kannalta. Ja alkoholihan on pahin uhka plösähtäneen ulkomuodon muuttamisessa. Keho kun pyrkii ensin polttamaan alkoholin, jolloin kaikki muu aineenvaihdunta pysähtyy. Eli rasvanpoltto loppuu.


Eniten minua ärsyttää, ja ehkä jopa pelottaa, muiden reaktio siihen, että en halua elää yhtä epäterveellisesti kuin viime aikoina olen. Sokerista luopuminen on vaikeaa ilman, että joku vieressä ”moralisoi” siitä, ettei elämässä pidä olla liikaa rajoituksia. Tuskin alkoholistillekaan sanotaan, että ei se yksi lasi haittaa. Sokeririippuvuus voi olla yhtä koukuttava kuin alkoholikin. Sen vuoksi tiedän, että joudun välttelemään tietynlaista seuraa. Seuraa, joka muuten olisi mukavaa, mutta ei ymmärrä tai halua ymmärtää, etten halua enää syödä epäterveellisesti tai edes ottaa sitä yhtä skumppalasia. Mieluummin menen puntille ja rentoudun siellä. Monella on varmasti mielessä kesäkunto, ja onhan se minullakin siellä taustalla, mutta suurin syy tähän kaikkeen on se, etten voi niin hyvin kuin voisin voida, enkä ole niin onnellinen kuin voisin olla.  

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

BLOGGAAJAPÄIVÄN PARHAUTTA

Eilisen parhautta oli ehdottomasti Niina, Janina ja Satu, joiden kanssa vietin Bloggers Inspiration Day:tä  monennen kerran.  Niinan kanssa nähdään yleensä kerran puolessa vuodessa juurikin tässä tapahtumassa, joten oli paljon juteltavaa. Juttua riitti niin bloggaamisesta kuin kaikesta muustakin elämästä. Kaikesta siitä, mitä ei tänne blogeihin ilmesty. Ruoka kiinnostaa minua aina, ja tänä vuonna mentiin hyvin kasvispainotteisella menuulla (yhdessä snackissä taisi olla vähän lohta). Muutaman yrityksenkin pisteellä tuli vierailtua, mutta tänä vuonna niitä taisi olla vähän vähemmän.  Kiva päivä oli, ja harmi vaan, että näitä järjestetään enää vain kerran vuodessa. Seuraavan kerran sitten ehkä ensi vuonna. 











perjantai 21. huhtikuuta 2017

KUMU - VIRON TAIDEMUSEO

Pääsiäisenä käytiin Tallinnassa ja perinteisen shoppailun sijasta suunnistettiinkin Viron taidemuseoon, Kumuun. Kumu sijaitsee reilun parin kilometrin päässä Tallinnan keskustasta ja harvemmin tuleekaan lähdettyä keskustan ulkopuolelle Tallinnan päivämatkoilla. Mielenkiintoista oli kuitenkin nähdä muutakin Tallinnaa kuin vain Vanhaa Kaupunkia, vaikka sekin on kaunis. Kumu sijaitsee Kadriorgin puiston vieressä, josta löytyy myös Wieniläistyyliset linnat. Tällaisia ei Suomesta löydykään.





Rakennuksena Kumu muistutti paljon Kiasmaa ja mietittiinkin, että kumpikohan on rakennettu ensin. Vai onko ne tarkoituksella hyvin samantyylisiä. Näyttelyiltään Kumu oli erittäin laaja ja sieltä löytyykin kaikille varmasti jotain. Pysyvien näyttelyiden lisäksi esillä on vaihtuvia näyttelyitä. Näyttelyitä on esillä yhteensä kolmessa eri kerroksessa.  Tilat ovat myös esteettömiä, ja tarvittaessa mukaan saa ”retkituolin”, jolla voi välillä istua, mikäli tarvitsee.

Kuten taide yleensäkin, jakoi Kumun näyttelyt meidänkin mielipiteitä. Itse tykkään paljon voimakkaista teoksista, niin värimaailmataan kuin aiheeltaan. Anu Põderin. Be Fragile! Be Brave! -näyttely oli puhutteleva rumuudessaan. Näyttely kysyykin, kuinka naisartistit 2000-luvulla määrittelevät kehonsa ja suhteensa ympäröivään maailmaan? Mikä yhdistää artistit eri maista ja sukupolvista, jotka eivät ole koskaan tavanneet toisiaan, eivätkä tiedä toistensa teoksista, ilmaisemaan samanlaisia aiheita samanlaisen logiikan kautta? Perinteisessä mielessä näyttely ei ollut kaunis, mutta taiteen ei aina olekaan tarkoituksena olla kaunista, vaan herätellä ajatuksia, saada meidät kyseenalaistamaan asioita ja saada meidät miettimään omaa suhtautumista ympäröivään maailmaan.

Anu Põder is one of the most original Estonian sculptors of the 20th century. Her works are particularly striking due to her artistic ability to express the mental and physical experiences of daily life in vivid sculptural forms. The exhibition’s curator Rebeka Põldsam comments on her choices: “Previously, Põder’s work has mostly been exhibited with her Estonian contemporaries – significantly, this retrospective offers the chance to look at her work within the context of the rich international tradition of depicting the female experience of the 20th century.”




Jos kuitenkaan tällainen radikaalikin taide ei kiinnosta, museosta löytyi myös laaja kattaus perinteisempää taidetta Virosta usealta eri vuosisadalta ja vuosikymmeneltä. Esillä oli niin monenlaista taidetta, että annan kuvien puhua puolestaan. Näiden kuvien lisäksi esillä oli myös paljon muunlaista taidetta, joka ei kuitenkaan minuun henkilökohtaisesti iskenyt niin paljoa, että olisin ottanut kuvia.

Sisäänpääsy museoon oli edullinen. Kaikki näyttelyt pääsee katsomaan 8 eurolla (opiskelijana 6 eurolla). Ja jos kävely museoon ei innosta, pääsee 1 ja 3 ratikalla lähelle museota, mutta pieni kävelymatka silti on.








Huomenna olisikin vuorossa taas Indiedaysin Bloggers Inspiration Day ja illalla Awardsit. Kiva nähdä taas muita bloggaaja-tuttuja ja päästä vaihtamaan kuulumisia. Mutta siitä lisää sitten sunnuntaina blogissa. 

torstai 20. huhtikuuta 2017

KOSMETIIKKA KUIN KARKKI

Silloin kun ei voi mennä karkkikauppaan, voi onneksi mennä Lush:lle. Se on melkein sama kuin menisi karkkikauppaan, paitsi että se on paljon terveellisempää ja iloa kestää huomattavasti pidempään. Ja kauppaan astuessa kaikki ihanat tuoksut saavat veden kielelle, ja aika montaa tuotetta oikeasti olisi tehnyt mieli vähän maistella.



Lush valmistaa tuoretta käsintehtyä kosmetiikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteissa käytetään paljon ihania, vitamiinipitoisia raaka-aineita luonnosta, sekä turvallisia synteettisiä raaka-aineita. Tuotteissa Käytetään paljon luomuraaka-aineita ja pyritään ostamaan mahdollisimman paljon raaka-aineita suoraan tuottajilta ja noudattamaan reilun kaupan periaatteita. Hedelmä vastaanottaa jatkuvasti energiaa puulta jossa se kasvaa. Hetkellä, jona hedelmä irtoaa puusta, se alkaa hajota. Mitä pikemmin se käytetään, sitä korkeampi sen ravintoarvo on ja sitä suurempi hyöty iholle. Tästä syystä Lush käyttää tuoreita raaka-aineita niin paljon kuin mahdollista. Tuoreet hedelmät, kukat ja vihannekset saapuvat suoraan tuottajilta ja ne pilkotaan, puristetaan ja sekoitetaan muiden raaka-aineiden kanssa. Jokainen valikoimassa oleva tuote on käsintehty ja työntekijät Englannissa valmistavat tuotteet ja jokaiseen tuotteeseen on kiinnitetty tarra, joka kertoo valmistajan nimen sekä valmistuspäivän.


Tuotteiden pakkaukset synnyttävät vuosittain miljoonia tonneja jätettä joka päätyy kaatopaikoille tai pahimmassa tapauksessa luontoon. Mikä olisi paras tapa vähentää jätevuoria? – Hankkiutumalla eroon pakkauksista kokonaan! Lush pyrkii tekemään mahdollisimman paljon tuotteita kiinteään muotoon, koska silloin ne eivät kaipaa ympärilleen suurta määrää pakkauksia, vaan kuormittavat ympäristöä huomattavasti vähemmän. Tuotteet, joiden pakkauksia ei pystytä kokonaan poistamaan (suihkugeelit, voiteet jne.) pakataan kierrätysmuovista valmistettuihin pakkauksiin. Tyhjät käytetyt pakkaukset, purkit ja pullot voit tuoda takaisin Lush:lle jatkokierrätystä varten. Tuodessasi viisi mustaa pestyä purkkia, saat hyvitykseksi ilmaisen tuorekasvonaamion.

Lush:n eettisen ostamisen tiimin vastuulla onkin löytää oikeat toimittajat. He työskentelevät löytääkseen paikalliset lähteet, mutta tarpeen vaatiessa matkustavat maailmanlaajuisesti vierailemaan potentiaalisten raaka-ainetuottajien luona ja jäljittävät ainesosan taimesta sadonkorjuuseen. Ostajamme tutustuvat viljelijöihin ja tuottajiin henkilökohtaisesti samalla auttaen säilyttämään kestävät toimintatavat ja reilut olot työntekijöille. Lush on voimakkaasti eläinkokeita vastaan eikä testaa mitään tuotteitaan eikä raaka-aineitaan eläimillä. He eivät myöskään osta tuotteita tai raaka-aineita yrityksiltä, joiden Lush:lle tarjoamat tuotteet ovat eläinkokeettomia, mutta jotka muuten testaavat mitään tuotteitaan eläimillä.





Eikö kuulostakin aika ihanalta paikalta?