LOMALLAKIN SUORITETAAN LOMAA

Aika moni voi varmasti yhtyä mielipiteeseen, että arki on aikamoista suorittamista. Oli sitten sinkku uranainen tai ison perheen yksinhuoltajaäiti, arjesta ei tekemistä puutu. Aikatauluttaminen on melkein elinehto ja lomaa odotetaan kuin kuuta nousevaa. Silti usein lomakin menee suorittamiseksi, kuinka moni meistä osaakaan vaan olla lomallakin. 

Tänä päivänä on jo melkein itsestään selvyys, että monilla aloilla ollaan lomallakin ainakin osittain tavoiteltavissa, eikä sähköposti ole kuukautta lukematta. Kun yksitoista kuukautta vuodesta vietetään näin, on sitä tapaa vaikea muuttaa loman ajaksi. 

Kesäprojektini on vienyt todella paljon energiaa ja sen vuoksi monet aurinkoiset vapaapäivät on tullut vietettyä peiton alla nukkuessa. Eilen tiesin, että ulkona on mitä mahtavin sää, mutta olin niin poikki, etten jaksanut muuta kuin nukkua. Lopulta sain itseni ylös, ulos ja salille, mutta suurin osa aurinkoisesta päivästä oli jo kulunut. Blogiakaan en ole kerennyt (tai jaksanut) pahemmin päivittämään. Heräsin ensimmäisen kerran joskus puoli yhdeksän aikaan ja ensimmäinen ajatus oli, että pakko lähteä ulos, kun on niin hyvä sää. Näitä aurinkoisia lämpimiä päiviä ei ole tänä kesänä vielä ollut liikaa.  


Periaatteessa olen lomalla, vaikkakin projekti vie aikaa ja muutama kesäkurssikin tässä samaan aikaan pyörii. Niinä päivinä, kun voin vain olla, miten voikin niin vaikea vain olla? Pitää tehdä sitä ja pitää tehdä tätä. Lomalla tietysti on kiva tehdä kaikkea, mitä ei arkena kerkeä tai pysty tekemään, mutta kuinka usein lomasta tulee suorittamista.

Arki jo itsessään on suorittamista. Silloin päätän, että lomalla olen vain. Teen asioita, joita haluan, enkä ota turhaa stressiä asioiden tekemisestä. Jos jonain päivänä en jaksa tai ei huvita tehdä jotain, en tee sitä. Todellisuus on kuitenkin toinen. Olen luonut itselleni vaikka mitä asioita, joita pitäisi tehdä. Pitäisi käydä Suomenlinnassa, Heurekassa, Käpylän maauimalassa jne… Nämä kaikki voisivat olla rentouttaviakin asioita, jos en olisi luonut niistä itselleni pakkoa, pakkoa tehdä nämä asiat. Käpylän maauimalaan on turha mennä sateisena päivänä, eikä päivää sisätiloissa Heurekassa kannata hukata, jos on lämmintä ja aurinkoista.



Tänä kesänä en pahemmin matkustele, yksi pieni matka on tulossa loppukuusta. Koska siihen ei liity mitään yhteistyötä, työtä tai opiskeluihin liittyvää juttua, ajattelin vain nauttia lomasta. Jättää kameran kotiin, läppäristä puhumattakaan (läppäri kyllä 99,9% varmuudella jää kotiin), mietin kuitenkin koko ajan mitä postauksia tuollla lomalla voisin tehdä. Ainakin ottaa kuvia, jos en sentään kirjoita tekstejä. Ja miten voisin tehdä uusia näkökulmia luovia tekstejä.

Ehkä sitten kun en enää opiskele ja minulla on työstä oikeat kesälomat, voin ottaa vähän iisimmin. Mutta loppujen lopuksi tämä ei ole ulkopuolelta tuleva vaatimus, vaan itse luon nämä pakotteet. Projekti ja koulu ovat pakollisia, mutta monista muista tekemisistä olen luonut itse itselleni pakon.
Tänään ehkäpä olen jo päässyt askeleen lähemmäksi pakoista luopumista. Tänään minun piti lähteä heti herättyäni ulos ottamaan kuvia postauksia varten, ja jossain välissä olisi pitänyt kirjoittaakin jotain. Muistuttaa, että tänään voi vielä osallistua Heurekan lippujen arvontaan täällä Sen sijaan onneksi minulla on iso parveke, johon paistaa aamupäivällä suoraan aurinko, joten olen pystynyt nauttimaan auringosta samaan aikaan, kun kirjoitan.


Taidan vielä nauttia ison kupillisen kahvia tässä ja samalla päättää mitä tänään aion tehdä.


Tuntuuko teistä, että loma menee suorittamiseksi?

Ei kommentteja:

Sisällön tarjoaa Blogger.