RENTOUTTAVA KESÄLOMARISTEILY SILJA SERANADELLA

Minun piti eilen jo tulla kertomaan teille kesälomamatkasta Silja Serenadella, mutta päätinkin nauttia auringosta koko päivän, joka oli hyvä päätös, kun nyt katsoo ikkunasta ulos. Tänä kesänä matkat jäivätkin ainoastaan tuohon risteilyyn, mutta kokemuksena se oli vähintäänkin Euroopan pitkän viikonlopun arvoinen matka.

Rakastan merta ja jos olisin rikas (tai edes rikkaampi), ostaisin oman purjeveneen, jolla seilaisin kaikkialle. Siihen asti pääsen merelle risteilyjen muodossa. Laivan lähtiessä Helsingistä ulkona paistoi aurinko ja meren suolainen tuoksu rauhoitti. Vielä kun olisin saanut lilluttaa jalkoja meressä, olisi hetki ollut täydellinen. Mietittiin hetki jopa vesisaavia, jotta olisi edes vähän päässyt fiilikseen, mutta tultiin siihen tulokseen, ettei se kyllä samaa asiaa ajaisi. Auringosta nautittiin niin pitkään kuin se oli mahdollista, mutta ravintolan pöytävaraus pakotti siirtymään sisälle. Mietittiin myös, että jos olisi pyytänyt ruuat dogibagiin mukaan ja mennyt terassille syömään, mutta se jäi vain ajatuksen asteelle. Terassi, jossa voisi nauttia meri-ilmasta, auringosta ja ruuasta, olisi kyllä mahtava.



Hyttiin tällä kertaa emme panostaneet, sillä risteilyjen suurin sesonki oli menossa ja se näkyi myös hinnoissa. Koska hytissä ei kuitenkaan ollut tarkoitus viettää aikaa, emme olleet valmiita maksamaan neljää sataa Promenade-luokan hytistä, sillä kaikki B-hytit oltiin jo myyty loppuun. Niinpä olimme C-hytissä autokannen alla. Hytti itsessään oli ihan siisti, ja vastasi tasoltaan mielestäni monen laivan B-hyttejä, mutta en ollut ajatellut, ettei autokannen alla ollut puhelinverkkoa saati että wifi olisi toiminut siellä. Se oli hytin ainut, ja aika isokin, miinus. Muutaman kerran eksyimme myös matkalla hyttiin, sillä C-hytteihin pääsi vain toisesta päästä laivaa.

Vaikka vatsakivut olivat välillä sietämättömät ja lyhyestä Tukholman visiitistä suurin osa ajasta meni istuessa NK:n kahvilassa, oli matka erilainen kuin yleensä risteilymatkat.  Yleensähän laivalla bailaaminen on aikamoista, mutta tällä risteilyllä sellaista ei ollut. Millään mehulinjalla ei nytkään oltu, mutta nukkumassa oltiin molempina iltoina jo hyvissä ajoin. Silti reissu ei ollut tylsä. Syötiin hyvin (josta kirjoitan vielä ihan oman postauksen, sillä tiedätte minut ja ruuan) ja katseltiin ohjelmatarjontaa. Esiintymässä oli UpLeon akrobatia-ryhmä (tai no kaksi henkilöä, mutta akrobatiapari kuulostaa vähän hassulta), jonka temput olivat aika mahtavia. Kunpa itsellänikin olisi kehonhallinta samalla tasolla. Muutaman vuoden saisin treenata, jos edes sen jälkeen pystyisin siihen. Toinen esiintyjäryhmä oli Quantum XXL, joka oli tanssiryhmä. Ryhmä kyllä osasi tanssia, ja sitä mielellään katsoikin, mutta itse show:n idea oli vähän tylsä.



Kävimme lisäksi myös tutustumassa laivan komentosillalla, jossa meille kerrottiin laivan ohjaamisesta. Vaikka ihanan nostalgista olisi ollut, että laivaa edelleen ohjataan sellaisen ison puisen ruorin takaa, nykyteknologian myötä ohjaus tapahtui joystickin näköisen vivun kautta. Suurin yllätys kuitenkin oli vauhti, jolla laiva kulki. En olettanutkaan sen olevan samassa vauhdissa lentokoneen kanssa, mutta Tukholmaan päin laiva kulki sellaista noin 18 solmun vauhtia, eli reilua kolmeakymppiä. Maisemat kyllä komentosillalla oli aika mahtavat, ja meille perämiehen työstä kertonut Mikko Särkijärvi sanoikin yhdeksi parhaimmista asioista työssä juurikin ne maisemat. Ei haittaisi yhtään olla siellä aamuisin katsomassa auringonnousuja.





Tukholmaan tultaessa Siljan laivat tulevat Värtahamniin, joka on n. 15 minuutin bussimatkan päässä keskustasta. Siinä mielessä Viking Linen laivat ovat paremmat, että ne tulevat ihan Slussenin viereen, josta on kävelymatka keskustaan Vanhan kaupungin läpi. Värtahamnin satamasta on noin kilometrin matka lähimmälle Tunnelbanalle, joten otettiin Siljan oma bussikeskustaan. Ajateltiin, että saadaan enemmän aikaa, kun ei tarvitse kävellä sinne tunnelbanalle, eikä hintaerokaan ollut kovin kummoinen. Siljan oma bussi maksoi molempiin suuntiin yhteensä 10,40€ henkilöltä, kun tunnelbana olisi maksanut 42 kruunua suunta (eli n. 4,60€). Ensimmäinen Siljan bussi lähti kuitenkin vasta puoli tuntia sen jälkeen, kun laiva oli saapunut satamaan, joten nopeammin olisi päästy tunnelbanalla, vaikka oltaisiin kävelty tunnelbanalle. Lisäksi busseja takaisin laivalle lähti n. tunnin välein. Nyt toisaalta näiden kipujen kanssa oli ihan hyvä, että päästiin lähelle, vaikka itse bussissa istuminen olikin aikamoista helvettiä.




Tukholman koko keskusta tuntui olevan aikamoisessa myllerryksessä, eikä rakennustyömaiden katselu innostanut, joten Tukholmassa aika menikin pääasiassa kiertäessä kauppoja. Perinteiset NK ja Åhlens piti kiertää läpi, mutta himoshoppailuja ei tullut siellä suoritettua, yhden rannekorun ostin alennuksesta muutamalla eurolla. Olin myös vähän pettynyt Gallerian kauppavalikoimaan. Aikaisemmin siellä oli paljon enemmän sellaisia kauppoja, joita ei Suomessa ole, mutta nyt sieltä tuntui löytyvän ne perinteiset VeroModat ja H&M:t. Normaalista poiketen eniten tulikin shoppailtua laivalta. Laivan vaatepuodin valikoimat olivat yllättävän hyvät, ja hinta alennus noin 20 prosentin luokkaa maihin verrattuna. Olen varmaan yli puolivuotta etsinyt uutta lompakkoa, mutta sopivaa ei ole tullut vastaan. Nyt löysin laivalta sopivan Desigualin lompakon parilla kympillä. Hyvä löytö.  Koska ystävälleni tuli nälkä, eikä hän ollut käynyt pitkään aikaan Tukholmassa, ajattelin Hötorgshallenin olevan vähän erilainen paikka syödä. Koska en kärsinyt kävellä enää enempää, istahdimme Piccolino Bariin hallin alakerrassa. Ystäväni nauttima kala-äyriäiskeitto oli kuulemma erinomaista. Itselleni ei ruoka tuolla hetkellä maistunut, mutta olen aikaisemmin käynyt syömässä Kajsas Fisk-ravintolassa, jota voin myös suositella.





Aika lailla seitsemäntoista vuotta sitten tutustuin ystävääni Lontoossa, jonka jälkeen emme olekaan yhdessä matkustaneet ulkomaille, joten olikin aika jo yhteisen reissun. Pienistä, ja vähän suuremmista, haittatekijöistä huolimatta, reissu oli todella hyvä. Juuri sellainen, kun haluan risteilyjen olevan. En kaipaa mitään aamuun asti dokaamista, vaan hyvää ruokaa, seuraa ja uusia kokemuksia. Tämä risteily tarjosi uuden kokemuksen juuri olemalla sellainen risteily, joista olin haaveillut. Vaikka samalla rahalla olisin päässyt pienelle Euroopan matkalle, ei rahat menneet hukkaan. Kovin usein en ole risteillyt Tukholmaan, viimeksi taisi olla vuonna 2009, ja silloin Viikkarilla. Siljalla en muista milloin viimeksi olen matkustanut, mutta siitä on pitkä aika. Meno Viikkarilla oli silloin aikamoista örväämistä, eikä sellainen kiinnosta enää näin kolmenkymmenen vuoden paremmalla puolella. Sen vuoksi voinkin suositella Siljan laivoja, sillä koko risteilyn aikana en nähnyt yhtään sammunutta tai oksentavaa matkustajaa.



Kiitos ja kummarrus Silja Seranaden henkilökunnalle hyvästä risteilystä. Toivottavasti seuraavaan risteilyyn ei mene sitä kahdeksaa vuotta, ja Siljan laivalla sen toteutan, sillä sattuneista syistä tällä matkalla kylpyläosasto jäi kokematta. Kannella oleva kylpylä on varmasti rentouttava kokemus niin aurinkoisella säällä kuin kunnon sateellakin sadepisaroiden säestäessä.  

Millaisia kokemuksia teillä on Siljan laivoista? 

6 kommenttia:

  1. Nyt tuli kyllä risteilyhimo! Oon tosi vähän risteillyt, mutta aina on mukavaa ollut. Ehkä ensi kesänä menemme perheen kanssa käymään Tukholmassa :)

    Kivaa iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pääset ensi kesänä risteilemään. Itse haaveilen, että ensi kesänä lähtisin laivalla Gotlantiin. Siellä voisi sitten olla vähän pidempään ja lentää takaisin Suomeen.

      Poista
  2. No kylläpä kulkeekin hiljaa! Siltä aina tuntuukin :D Mä olen käynyt tosi vähän laivoilla, ei ole mun juttu. No kävin mä Tallinnassa muutama viikko sitten, mutta se on onneksi lyhyt matka. Ahvenanmaalla kävin viime kesänä ja se tulomatka oli aika karsea kokemus, kun laiva on Maarianhaminassa joskus aamuyöllä eikä me tietenkään mitään hyttejä raaskittu ottaa vaan nuokuttiin käytävillä ja tulin kipeäksi. Tukholmassakin olisi kyllä mukava käydä pitkästä aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekaan laivat eivät aikaisemmin oikein ole olleet mun juttu, kun tuntuu, että ne on täynnä sellaisia umpikännissä örvääviä ihmisiä. Tämä oli juurikin siinä mielessä mahtava kokemus ja uskallan lähteä Siljalle toistekin.

      Poista
  3. En kyllä todella ole tiennyt, että nuo kulkee noin hiljaa! Ohho! Mutta risteilylle olisi kova kaipuu, mutta koskaan ei mukamas kerkeä.. Jos viimeistään ensi vuoden aikana.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en minäkään. Kuvittelin sen kulkevan kuitenkin jotain 60-70 km/h. Mutta toisaalta, jos on kiire voi aina lentää. Ja merellä on ihana olla.

      Poista

Sisällön tarjoaa Blogger.