Matkalla hiljaisessa Hangossa

Kiire, kiire, kiire, koko ajan kiire jonnekin.  Viikonloppuna pääsin kiireen keskellä rauhoittumaan Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun kutsumana hiljaiseen Hankoon.  Hanko, joka kuhisee kesäkuukausina ihmisiä, oli rauhoittunut talven viettoon. Ympäriltä kuului vain rauhoittava meren ääni.  Voi kuinka rakastankaan merta. Yhtä aikaa meri on rauhallinen, mutta voimakas. Mikään muu paikka ei vaikuta minuun samalla tavalla kuin meri. Voisinpa asua merellä, tai edes meren rannalla.



Ennen Hankoa nautimme matkalla ihanan aamupalan Stallcafessa Siuntiossa. Jogurtti tyrnijauheella ja itsetehty gluteiiniton porkkanakakku olivat täydellinen aloitus aamulle. Ja mansikka-shampanja-rooibostee  lämmitti sateisena aamuna. Ja mikä ympäristö. Vanha talli, johon oli rakennettu omannäköinen ja kodikas kahvila. Sellainen ainutlaatuinen, jollaista toista ei löydy mistään.  Harmi vain, että kahvila on näin talvisin suurimman osan ajasta kiinni ja avoinna vain tapahtumien aikaan.




Hangossa meitä odottikin lounas, josta kerron vielä ihan oman postauksen verran vähän myöhemmin. Ennen lounasta kävelimme hetken aikaa pitkin Hangon katuja. Muutama ihminen tuli vastaan, mutta kaikki hälinä oli jäänyt jonnekin kauas. Elokuvissa näkynyt Hangon ranta karuselleineen oli hiljentynyt ja yksinäinen lenkkeilijä koiransa kanssa tuli vastaan. Ja voi miten sympaattinen elokuvateatteri Hangosta löytyikään. Finnkinot jäävät tälle nostalgialle toiseksi. (Ja tässä teatterissa esitetään myös Yösyöttö, elokuva, josta Finnkino ei ollut valmis maksamaan reilua palkkiota.)

Kävelyretken jälkeen pääsimmekin kolmen ruokalajin lounaalle ravintola Origoon, jossa taisin ensimmäisen kerran maistaa Tavia, tai ainakaan en muista, että olisin aikaisemmin sitä maistanut. Ravintola teki sen verran hyvän vaikutuksen, että kerron teille siitä paljon enemmän myöhemmin.

Kävimme myös tutustumassa entisen poliisitalon tiloihin saneerattuun hotelliin, jossa pääsisi yöpymään sellissä niin tahtoessaan. Sellit olivat kyllä ehkä hieman mukavampia nukkua nyt kuin mitä ne olivat olleet vankien aikana. Sellien lisäksi hotellista löytyi kotimaisen designin innoittamia huoneita. Ehdottomasti kokemisen arvoinen hotelli Hangossa yöpymiseen.








Täysiä vatsoja pääsimme sulattelemaan luontoon. Kesäopinnoissa opiskelinkin luonnon terveyttä edistävistä vaikutuksista ja nyt pääsimme toteuttamaan niitä Peak Livingin ohjeistamana. Minulle luonto merkitsee hiljentymistä. Niitä hetkiä, jolloin ei tarvitse puhua mitään, eikä kuunnella ketään.  Kuunnella ainoastaan hiljaisuutta. Sen vuoksi henkilökohtaisesti koen rentoutuvani luonnossa paremmin, jos saan olla rauhassa. Luonnossa voimaannuttavimma kokemuksen saan juuri merestä. Haluan kuunnella merta kaikilla aisteillani, ja kaikki muut tekijät ympärillä usein häiritsevät sitä.  On vain minä ja meri.




Iltapäiväkahvit nautimme vielä Tammisaaressa Hotelli Seafrontissa. Maukkaan suklaakakun ja kunnon kahvitankkauksen jälkeen olikin aika suunnata takaisin kohti Helsinkiä. Sitä ennen kuitenkin nopeasti kurkkasin hotellin yhteydessä olevan Restaurang Strandiksen ruokalistaa, ja se näytti mielenkiintoiselta.



Kivan päivän jälkeen olikin hyvä palata arkeen. Hullaannuin Hankoon ja kesällä viimeistään sinne on päästävä takaisin. Voi kuinka olisikaan ihanaa vuokrata vanha huvilatalo sieltä ja viettää kesä nauttien merestä ja auringosta. 

Millaisia ajatuksia hiljainen Hanko herättää?

Ei kommentteja:

Sisällön tarjoaa Blogger.